seurakuntasali

Finnish

Etymology

seurakunta +‎ sali

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈseu̯rɑˌkuntɑˌsɑli/, [ˈs̠e̞u̯rɑ̝ˌkun̪t̪ɑ̝ˌs̠ɑ̝li]
  • Rhymes: -ɑli
  • Syllabification(key): seu‧ra‧kun‧ta‧sa‧li
  • Hyphenation(key): seura‧kunta‧sali

Noun

seurakuntasali

  1. parish hall

Declension

Inflection of seurakuntasali (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative seurakuntasali seurakuntasalit
genitive seurakuntasalin seurakuntasalien
partitive seurakuntasalia seurakuntasaleja
illative seurakuntasaliin seurakuntasaleihin
singular plural
nominative seurakuntasali seurakuntasalit
accusative nom. seurakuntasali seurakuntasalit
gen. seurakuntasalin
genitive seurakuntasalin seurakuntasalien
partitive seurakuntasalia seurakuntasaleja
inessive seurakuntasalissa seurakuntasaleissa
elative seurakuntasalista seurakuntasaleista
illative seurakuntasaliin seurakuntasaleihin
adessive seurakuntasalilla seurakuntasaleilla
ablative seurakuntasalilta seurakuntasaleilta
allative seurakuntasalille seurakuntasaleille
essive seurakuntasalina seurakuntasaleina
translative seurakuntasaliksi seurakuntasaleiksi
abessive seurakuntasalitta seurakuntasaleitta
instructive — seurakuntasalein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of seurakuntasali (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative seurakuntasalini seurakuntasalini
accusative nom. seurakuntasalini seurakuntasalini
gen. seurakuntasalini
genitive seurakuntasalini seurakuntasalieni
partitive seurakuntasaliani seurakuntasalejani
inessive seurakuntasalissani seurakuntasaleissani
elative seurakuntasalistani seurakuntasaleistani
illative seurakuntasaliini seurakuntasaleihini
adessive seurakuntasalillani seurakuntasaleillani
ablative seurakuntasaliltani seurakuntasaleiltani
allative seurakuntasalilleni seurakuntasaleilleni
essive seurakuntasalinani seurakuntasaleinani
translative seurakuntasalikseni seurakuntasaleikseni
abessive seurakuntasalittani seurakuntasaleittani
instructive — —
comitative — seurakuntasaleineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative seurakuntasalisi seurakuntasalisi
accusative nom. seurakuntasalisi seurakuntasalisi
gen. seurakuntasalisi
genitive seurakuntasalisi seurakuntasaliesi
partitive seurakuntasaliasi seurakuntasalejasi
inessive seurakuntasalissasi seurakuntasaleissasi
elative seurakuntasalistasi seurakuntasaleistasi
illative seurakuntasaliisi seurakuntasaleihisi
adessive seurakuntasalillasi seurakuntasaleillasi
ablative seurakuntasaliltasi seurakuntasaleiltasi
allative seurakuntasalillesi seurakuntasaleillesi
essive seurakuntasalinasi seurakuntasaleinasi
translative seurakuntasaliksesi seurakuntasaleiksesi
abessive seurakuntasalittasi seurakuntasaleittasi
instructive — —
comitative — seurakuntasaleinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative seurakuntasalimme seurakuntasalimme
accusative nom. seurakuntasalimme seurakuntasalimme
gen. seurakuntasalimme
genitive seurakuntasalimme seurakuntasaliemme
partitive seurakuntasaliamme seurakuntasalejamme
inessive seurakuntasalissamme seurakuntasaleissamme
elative seurakuntasalistamme seurakuntasaleistamme
illative seurakuntasaliimme seurakuntasaleihimme
adessive seurakuntasalillamme seurakuntasaleillamme
ablative seurakuntasaliltamme seurakuntasaleiltamme
allative seurakuntasalillemme seurakuntasaleillemme
essive seurakuntasalinamme seurakuntasaleinamme
translative seurakuntasaliksemme seurakuntasaleiksemme
abessive seurakuntasalittamme seurakuntasaleittamme
instructive — —
comitative — seurakuntasaleinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative seurakuntasalinne seurakuntasalinne
accusative nom. seurakuntasalinne seurakuntasalinne
gen. seurakuntasalinne
genitive seurakuntasalinne seurakuntasalienne
partitive seurakuntasalianne seurakuntasalejanne
inessive seurakuntasalissanne seurakuntasaleissanne
elative seurakuntasalistanne seurakuntasaleistanne
illative seurakuntasaliinne seurakuntasaleihinne
adessive seurakuntasalillanne seurakuntasaleillanne
ablative seurakuntasaliltanne seurakuntasaleiltanne
allative seurakuntasalillenne seurakuntasaleillenne
essive seurakuntasalinanne seurakuntasaleinanne
translative seurakuntasaliksenne seurakuntasaleiksenne
abessive seurakuntasalittanne seurakuntasaleittanne
instructive — —
comitative — seurakuntasaleinenne
third-person possessor
singular plural
nominative seurakuntasalinsa seurakuntasalinsa
accusative nom. seurakuntasalinsa seurakuntasalinsa
gen. seurakuntasalinsa
genitive seurakuntasalinsa seurakuntasaliensa
partitive seurakuntasaliaan
seurakuntasaliansa 		seurakuntasalejaan
seurakuntasalejansa
inessive seurakuntasalissaan
seurakuntasalissansa 		seurakuntasaleissaan
seurakuntasaleissansa
elative seurakuntasalistaan
seurakuntasalistansa 		seurakuntasaleistaan
seurakuntasaleistansa
illative seurakuntasaliinsa seurakuntasaleihinsa
adessive seurakuntasalillaan
seurakuntasalillansa 		seurakuntasaleillaan
seurakuntasaleillansa
ablative seurakuntasaliltaan
seurakuntasaliltansa 		seurakuntasaleiltaan
seurakuntasaleiltansa
allative seurakuntasalilleen
seurakuntasalillensa 		seurakuntasaleilleen
seurakuntasaleillensa
essive seurakuntasalinaan
seurakuntasalinansa 		seurakuntasaleinaan
seurakuntasaleinansa
translative seurakuntasalikseen
seurakuntasaliksensa 		seurakuntasaleikseen
seurakuntasaleiksensa
abessive seurakuntasalittaan
seurakuntasalittansa 		seurakuntasaleittaan
seurakuntasaleittansa
instructive — —
comitative — seurakuntasaleineen
seurakuntasaleinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.