seuralainen

Finnish

Etymology

seura +‎ -lainen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈseu̯rɑlɑi̯nen/, [ˈs̠e̞u̯rɑ̝ˌlɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): seu‧ra‧lai‧nen
  • Hyphenation(key): seu‧ra‧lai‧nen

Noun

seuralainen

  1. companion (someone with whom one spends time or keeps company)
  2. escort (accompanying person)
  3. date (companion in a social occasion)
    maksettu seuralainen ― gigolo (hired escort or dancing partner for a woman)
  4. accompaniment (non-musical sense)
    Synonym: lisuke

Declension

Inflection of seuralainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative seuralainen seuralaiset
genitive seuralaisen seuralaisten
seuralaisien
partitive seuralaista seuralaisia
illative seuralaiseen seuralaisiin
singular plural
nominative seuralainen seuralaiset
accusative nom. seuralainen seuralaiset
gen. seuralaisen
genitive seuralaisen seuralaisten
seuralaisien
partitive seuralaista seuralaisia
inessive seuralaisessa seuralaisissa
elative seuralaisesta seuralaisista
illative seuralaiseen seuralaisiin
adessive seuralaisella seuralaisilla
ablative seuralaiselta seuralaisilta
allative seuralaiselle seuralaisille
essive seuralaisena seuralaisina
translative seuralaiseksi seuralaisiksi
abessive seuralaisetta seuralaisitta
instructive — seuralaisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of seuralainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative seuralaiseni seuralaiseni
accusative nom. seuralaiseni seuralaiseni
gen. seuralaiseni
genitive seuralaiseni seuralaisteni
seuralaisieni
partitive seuralaistani seuralaisiani
inessive seuralaisessani seuralaisissani
elative seuralaisestani seuralaisistani
illative seuralaiseeni seuralaisiini
adessive seuralaisellani seuralaisillani
ablative seuralaiseltani seuralaisiltani
allative seuralaiselleni seuralaisilleni
essive seuralaisenani seuralaisinani
translative seuralaisekseni seuralaisikseni
abessive seuralaisettani seuralaisittani
instructive — —
comitative — seuralaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative seuralaisesi seuralaisesi
accusative nom. seuralaisesi seuralaisesi
gen. seuralaisesi
genitive seuralaisesi seuralaistesi
seuralaisiesi
partitive seuralaistasi seuralaisiasi
inessive seuralaisessasi seuralaisissasi
elative seuralaisestasi seuralaisistasi
illative seuralaiseesi seuralaisiisi
adessive seuralaisellasi seuralaisillasi
ablative seuralaiseltasi seuralaisiltasi
allative seuralaisellesi seuralaisillesi
essive seuralaisenasi seuralaisinasi
translative seuralaiseksesi seuralaisiksesi
abessive seuralaisettasi seuralaisittasi
instructive — —
comitative — seuralaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative seuralaisemme seuralaisemme
accusative nom. seuralaisemme seuralaisemme
gen. seuralaisemme
genitive seuralaisemme seuralaistemme
seuralaisiemme
partitive seuralaistamme seuralaisiamme
inessive seuralaisessamme seuralaisissamme
elative seuralaisestamme seuralaisistamme
illative seuralaiseemme seuralaisiimme
adessive seuralaisellamme seuralaisillamme
ablative seuralaiseltamme seuralaisiltamme
allative seuralaisellemme seuralaisillemme
essive seuralaisenamme seuralaisinamme
translative seuralaiseksemme seuralaisiksemme
abessive seuralaisettamme seuralaisittamme
instructive — —
comitative — seuralaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative seuralaisenne seuralaisenne
accusative nom. seuralaisenne seuralaisenne
gen. seuralaisenne
genitive seuralaisenne seuralaistenne
seuralaisienne
partitive seuralaistanne seuralaisianne
inessive seuralaisessanne seuralaisissanne
elative seuralaisestanne seuralaisistanne
illative seuralaiseenne seuralaisiinne
adessive seuralaisellanne seuralaisillanne
ablative seuralaiseltanne seuralaisiltanne
allative seuralaisellenne seuralaisillenne
essive seuralaisenanne seuralaisinanne
translative seuralaiseksenne seuralaisiksenne
abessive seuralaisettanne seuralaisittanne
instructive — —
comitative — seuralaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative seuralaisensa seuralaisensa
accusative nom. seuralaisensa seuralaisensa
gen. seuralaisensa
genitive seuralaisensa seuralaistensa
seuralaisiensa
partitive seuralaistaan
seuralaistansa 		seuralaisiaan
seuralaisiansa
inessive seuralaisessaan
seuralaisessansa 		seuralaisissaan
seuralaisissansa
elative seuralaisestaan
seuralaisestansa 		seuralaisistaan
seuralaisistansa
illative seuralaiseensa seuralaisiinsa
adessive seuralaisellaan
seuralaisellansa 		seuralaisillaan
seuralaisillansa
ablative seuralaiseltaan
seuralaiseltansa 		seuralaisiltaan
seuralaisiltansa
allative seuralaiselleen
seuralaisellensa 		seuralaisilleen
seuralaisillensa
essive seuralaisenaan
seuralaisenansa 		seuralaisinaan
seuralaisinansa
translative seuralaisekseen
seuralaiseksensa 		seuralaisikseen
seuralaisiksensa
abessive seuralaisettaan
seuralaisettansa 		seuralaisittaan
seuralaisittansa
instructive — —
comitative — seuralaisineen
seuralaisinensa

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.