sivuuttaminen

Finnish

Etymology

sivuuttaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsiʋuːtːɑminen/, [ˈs̠iʋuːt̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): si‧vuut‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): si‧vuut‧ta‧mi‧nen

Noun

sivuuttaminen

  1. verbal noun of sivuuttaa
    1. skipping, bypassing
    2. skipping, ignoring

Declension

Inflection of sivuuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative sivuuttaminen sivuuttamiset
genitive sivuuttamisen sivuuttamisten
sivuuttamisien
partitive sivuuttamista sivuuttamisia
illative sivuuttamiseen sivuuttamisiin
singular plural
nominative sivuuttaminen sivuuttamiset
accusative nom. sivuuttaminen sivuuttamiset
gen. sivuuttamisen
genitive sivuuttamisen sivuuttamisten
sivuuttamisien
partitive sivuuttamista sivuuttamisia
inessive sivuuttamisessa sivuuttamisissa
elative sivuuttamisesta sivuuttamisista
illative sivuuttamiseen sivuuttamisiin
adessive sivuuttamisella sivuuttamisilla
ablative sivuuttamiselta sivuuttamisilta
allative sivuuttamiselle sivuuttamisille
essive sivuuttamisena sivuuttamisina
translative sivuuttamiseksi sivuuttamisiksi
abessive sivuuttamisetta sivuuttamisitta
instructive — sivuuttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sivuuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sivuuttamiseni sivuuttamiseni
accusative nom. sivuuttamiseni sivuuttamiseni
gen. sivuuttamiseni
genitive sivuuttamiseni sivuuttamisteni
sivuuttamisieni
partitive sivuuttamistani sivuuttamisiani
inessive sivuuttamisessani sivuuttamisissani
elative sivuuttamisestani sivuuttamisistani
illative sivuuttamiseeni sivuuttamisiini
adessive sivuuttamisellani sivuuttamisillani
ablative sivuuttamiseltani sivuuttamisiltani
allative sivuuttamiselleni sivuuttamisilleni
essive sivuuttamisenani sivuuttamisinani
translative sivuuttamisekseni sivuuttamisikseni
abessive sivuuttamisettani sivuuttamisittani
instructive — —
comitative — sivuuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sivuuttamisesi sivuuttamisesi
accusative nom. sivuuttamisesi sivuuttamisesi
gen. sivuuttamisesi
genitive sivuuttamisesi sivuuttamistesi
sivuuttamisiesi
partitive sivuuttamistasi sivuuttamisiasi
inessive sivuuttamisessasi sivuuttamisissasi
elative sivuuttamisestasi sivuuttamisistasi
illative sivuuttamiseesi sivuuttamisiisi
adessive sivuuttamisellasi sivuuttamisillasi
ablative sivuuttamiseltasi sivuuttamisiltasi
allative sivuuttamisellesi sivuuttamisillesi
essive sivuuttamisenasi sivuuttamisinasi
translative sivuuttamiseksesi sivuuttamisiksesi
abessive sivuuttamisettasi sivuuttamisittasi
instructive — —
comitative — sivuuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sivuuttamisemme sivuuttamisemme
accusative nom. sivuuttamisemme sivuuttamisemme
gen. sivuuttamisemme
genitive sivuuttamisemme sivuuttamistemme
sivuuttamisiemme
partitive sivuuttamistamme sivuuttamisiamme
inessive sivuuttamisessamme sivuuttamisissamme
elative sivuuttamisestamme sivuuttamisistamme
illative sivuuttamiseemme sivuuttamisiimme
adessive sivuuttamisellamme sivuuttamisillamme
ablative sivuuttamiseltamme sivuuttamisiltamme
allative sivuuttamisellemme sivuuttamisillemme
essive sivuuttamisenamme sivuuttamisinamme
translative sivuuttamiseksemme sivuuttamisiksemme
abessive sivuuttamisettamme sivuuttamisittamme
instructive — —
comitative — sivuuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sivuuttamisenne sivuuttamisenne
accusative nom. sivuuttamisenne sivuuttamisenne
gen. sivuuttamisenne
genitive sivuuttamisenne sivuuttamistenne
sivuuttamisienne
partitive sivuuttamistanne sivuuttamisianne
inessive sivuuttamisessanne sivuuttamisissanne
elative sivuuttamisestanne sivuuttamisistanne
illative sivuuttamiseenne sivuuttamisiinne
adessive sivuuttamisellanne sivuuttamisillanne
ablative sivuuttamiseltanne sivuuttamisiltanne
allative sivuuttamisellenne sivuuttamisillenne
essive sivuuttamisenanne sivuuttamisinanne
translative sivuuttamiseksenne sivuuttamisiksenne
abessive sivuuttamisettanne sivuuttamisittanne
instructive — —
comitative — sivuuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative sivuuttamisensa sivuuttamisensa
accusative nom. sivuuttamisensa sivuuttamisensa
gen. sivuuttamisensa
genitive sivuuttamisensa sivuuttamistensa
sivuuttamisiensa
partitive sivuuttamistaan
sivuuttamistansa 		sivuuttamisiaan
sivuuttamisiansa
inessive sivuuttamisessaan
sivuuttamisessansa 		sivuuttamisissaan
sivuuttamisissansa
elative sivuuttamisestaan
sivuuttamisestansa 		sivuuttamisistaan
sivuuttamisistansa
illative sivuuttamiseensa sivuuttamisiinsa
adessive sivuuttamisellaan
sivuuttamisellansa 		sivuuttamisillaan
sivuuttamisillansa
ablative sivuuttamiseltaan
sivuuttamiseltansa 		sivuuttamisiltaan
sivuuttamisiltansa
allative sivuuttamiselleen
sivuuttamisellensa 		sivuuttamisilleen
sivuuttamisillensa
essive sivuuttamisenaan
sivuuttamisenansa 		sivuuttamisinaan
sivuuttamisinansa
translative sivuuttamisekseen
sivuuttamiseksensa 		sivuuttamisikseen
sivuuttamisiksensa
abessive sivuuttamisettaan
sivuuttamisettansa 		sivuuttamisittaan
sivuuttamisittansa
instructive — —
comitative — sivuuttamisineen
sivuuttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.