soitteleminen

Finnish

Etymology

soitella +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsoi̯tːeleminen/, [ˈs̠o̞i̯t̪ːe̞ˌle̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Syllabification(key): soit‧te‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): soit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

soitteleminen

  1. verbal noun of soitella
    1. playing music leisurely or lightheartedly
    2. repeatedly making phone calls

Declension

Inflection of soitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative soitteleminen soittelemiset
genitive soittelemisen soittelemisten
soittelemisien
partitive soittelemista soittelemisia
illative soittelemiseen soittelemisiin
singular plural
nominative soitteleminen soittelemiset
accusative nom. soitteleminen soittelemiset
gen. soittelemisen
genitive soittelemisen soittelemisten
soittelemisien
partitive soittelemista soittelemisia
inessive soittelemisessa soittelemisissa
elative soittelemisesta soittelemisista
illative soittelemiseen soittelemisiin
adessive soittelemisella soittelemisilla
ablative soittelemiselta soittelemisilta
allative soittelemiselle soittelemisille
essive soittelemisena soittelemisina
translative soittelemiseksi soittelemisiksi
abessive soittelemisetta soittelemisitta
instructive — soittelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of soitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative soittelemiseni soittelemiseni
accusative nom. soittelemiseni soittelemiseni
gen. soittelemiseni
genitive soittelemiseni soittelemisteni
soittelemisieni
partitive soittelemistani soittelemisiani
inessive soittelemisessani soittelemisissani
elative soittelemisestani soittelemisistani
illative soittelemiseeni soittelemisiini
adessive soittelemisellani soittelemisillani
ablative soittelemiseltani soittelemisiltani
allative soittelemiselleni soittelemisilleni
essive soittelemisenani soittelemisinani
translative soittelemisekseni soittelemisikseni
abessive soittelemisettani soittelemisittani
instructive — —
comitative — soittelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative soittelemisesi soittelemisesi
accusative nom. soittelemisesi soittelemisesi
gen. soittelemisesi
genitive soittelemisesi soittelemistesi
soittelemisiesi
partitive soittelemistasi soittelemisiasi
inessive soittelemisessasi soittelemisissasi
elative soittelemisestasi soittelemisistasi
illative soittelemiseesi soittelemisiisi
adessive soittelemisellasi soittelemisillasi
ablative soittelemiseltasi soittelemisiltasi
allative soittelemisellesi soittelemisillesi
essive soittelemisenasi soittelemisinasi
translative soittelemiseksesi soittelemisiksesi
abessive soittelemisettasi soittelemisittasi
instructive — —
comitative — soittelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative soittelemisemme soittelemisemme
accusative nom. soittelemisemme soittelemisemme
gen. soittelemisemme
genitive soittelemisemme soittelemistemme
soittelemisiemme
partitive soittelemistamme soittelemisiamme
inessive soittelemisessamme soittelemisissamme
elative soittelemisestamme soittelemisistamme
illative soittelemiseemme soittelemisiimme
adessive soittelemisellamme soittelemisillamme
ablative soittelemiseltamme soittelemisiltamme
allative soittelemisellemme soittelemisillemme
essive soittelemisenamme soittelemisinamme
translative soittelemiseksemme soittelemisiksemme
abessive soittelemisettamme soittelemisittamme
instructive — —
comitative — soittelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative soittelemisenne soittelemisenne
accusative nom. soittelemisenne soittelemisenne
gen. soittelemisenne
genitive soittelemisenne soittelemistenne
soittelemisienne
partitive soittelemistanne soittelemisianne
inessive soittelemisessanne soittelemisissanne
elative soittelemisestanne soittelemisistanne
illative soittelemiseenne soittelemisiinne
adessive soittelemisellanne soittelemisillanne
ablative soittelemiseltanne soittelemisiltanne
allative soittelemisellenne soittelemisillenne
essive soittelemisenanne soittelemisinanne
translative soittelemiseksenne soittelemisiksenne
abessive soittelemisettanne soittelemisittanne
instructive — —
comitative — soittelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative soittelemisensa soittelemisensa
accusative nom. soittelemisensa soittelemisensa
gen. soittelemisensa
genitive soittelemisensa soittelemistensa
soittelemisiensa
partitive soittelemistaan
soittelemistansa 		soittelemisiaan
soittelemisiansa
inessive soittelemisessaan
soittelemisessansa 		soittelemisissaan
soittelemisissansa
elative soittelemisestaan
soittelemisestansa 		soittelemisistaan
soittelemisistansa
illative soittelemiseensa soittelemisiinsa
adessive soittelemisellaan
soittelemisellansa 		soittelemisillaan
soittelemisillansa
ablative soittelemiseltaan
soittelemiseltansa 		soittelemisiltaan
soittelemisiltansa
allative soittelemiselleen
soittelemisellensa 		soittelemisilleen
soittelemisillensa
essive soittelemisenaan
soittelemisenansa 		soittelemisinaan
soittelemisinansa
translative soittelemisekseen
soittelemiseksensa 		soittelemisikseen
soittelemisiksensa
abessive soittelemisettaan
soittelemisettansa 		soittelemisittaan
soittelemisittansa
instructive — —
comitative — soittelemisineen
soittelemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.