sovittelija

Finnish

Etymology

sovitella +‎ -ja

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsoʋitːelijɑ/, [ˈs̠o̞ʋit̪̚ˌt̪e̞lijɑ̝]
  • Rhymes: -elijɑ
  • Syllabification(key): so‧vit‧te‧li‧ja
  • Hyphenation(key): so‧vit‧te‧li‧ja

Noun

sovittelija

  1. mediator, negotiator, arbiter

Declension

Inflection of sovittelija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative sovittelija sovittelijat
genitive sovittelijan sovittelijoiden
sovittelijoitten
partitive sovittelijaa sovittelijoita
illative sovittelijaan sovittelijoihin
singular plural
nominative sovittelija sovittelijat
accusative nom. sovittelija sovittelijat
gen. sovittelijan
genitive sovittelijan sovittelijoiden
sovittelijoitten
sovittelijain rare
partitive sovittelijaa sovittelijoita
inessive sovittelijassa sovittelijoissa
elative sovittelijasta sovittelijoista
illative sovittelijaan sovittelijoihin
adessive sovittelijalla sovittelijoilla
ablative sovittelijalta sovittelijoilta
allative sovittelijalle sovittelijoille
essive sovittelijana sovittelijoina
translative sovittelijaksi sovittelijoiksi
abessive sovittelijatta sovittelijoitta
instructive — sovittelijoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sovittelija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sovittelijani sovittelijani
accusative nom. sovittelijani sovittelijani
gen. sovittelijani
genitive sovittelijani sovittelijoideni
sovittelijoitteni
sovittelijaini rare
partitive sovittelijaani sovittelijoitani
inessive sovittelijassani sovittelijoissani
elative sovittelijastani sovittelijoistani
illative sovittelijaani sovittelijoihini
adessive sovittelijallani sovittelijoillani
ablative sovittelijaltani sovittelijoiltani
allative sovittelijalleni sovittelijoilleni
essive sovittelijanani sovittelijoinani
translative sovittelijakseni sovittelijoikseni
abessive sovittelijattani sovittelijoittani
instructive — —
comitative — sovittelijoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sovittelijasi sovittelijasi
accusative nom. sovittelijasi sovittelijasi
gen. sovittelijasi
genitive sovittelijasi sovittelijoidesi
sovittelijoittesi
sovittelijaisi rare
partitive sovittelijaasi sovittelijoitasi
inessive sovittelijassasi sovittelijoissasi
elative sovittelijastasi sovittelijoistasi
illative sovittelijaasi sovittelijoihisi
adessive sovittelijallasi sovittelijoillasi
ablative sovittelijaltasi sovittelijoiltasi
allative sovittelijallesi sovittelijoillesi
essive sovittelijanasi sovittelijoinasi
translative sovittelijaksesi sovittelijoiksesi
abessive sovittelijattasi sovittelijoittasi
instructive — —
comitative — sovittelijoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sovittelijamme sovittelijamme
accusative nom. sovittelijamme sovittelijamme
gen. sovittelijamme
genitive sovittelijamme sovittelijoidemme
sovittelijoittemme
sovittelijaimme rare
partitive sovittelijaamme sovittelijoitamme
inessive sovittelijassamme sovittelijoissamme
elative sovittelijastamme sovittelijoistamme
illative sovittelijaamme sovittelijoihimme
adessive sovittelijallamme sovittelijoillamme
ablative sovittelijaltamme sovittelijoiltamme
allative sovittelijallemme sovittelijoillemme
essive sovittelijanamme sovittelijoinamme
translative sovittelijaksemme sovittelijoiksemme
abessive sovittelijattamme sovittelijoittamme
instructive — —
comitative — sovittelijoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sovittelijanne sovittelijanne
accusative nom. sovittelijanne sovittelijanne
gen. sovittelijanne
genitive sovittelijanne sovittelijoidenne
sovittelijoittenne
sovittelijainne rare
partitive sovittelijaanne sovittelijoitanne
inessive sovittelijassanne sovittelijoissanne
elative sovittelijastanne sovittelijoistanne
illative sovittelijaanne sovittelijoihinne
adessive sovittelijallanne sovittelijoillanne
ablative sovittelijaltanne sovittelijoiltanne
allative sovittelijallenne sovittelijoillenne
essive sovittelijananne sovittelijoinanne
translative sovittelijaksenne sovittelijoiksenne
abessive sovittelijattanne sovittelijoittanne
instructive — —
comitative — sovittelijoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative sovittelijansa sovittelijansa
accusative nom. sovittelijansa sovittelijansa
gen. sovittelijansa
genitive sovittelijansa sovittelijoidensa
sovittelijoittensa
sovittelijainsa rare
partitive sovittelijaansa sovittelijoitaan
sovittelijoitansa
inessive sovittelijassaan
sovittelijassansa 		sovittelijoissaan
sovittelijoissansa
elative sovittelijastaan
sovittelijastansa 		sovittelijoistaan
sovittelijoistansa
illative sovittelijaansa sovittelijoihinsa
adessive sovittelijallaan
sovittelijallansa 		sovittelijoillaan
sovittelijoillansa
ablative sovittelijaltaan
sovittelijaltansa 		sovittelijoiltaan
sovittelijoiltansa
allative sovittelijalleen
sovittelijallensa 		sovittelijoilleen
sovittelijoillensa
essive sovittelijanaan
sovittelijanansa 		sovittelijoinaan
sovittelijoinansa
translative sovittelijakseen
sovittelijaksensa 		sovittelijoikseen
sovittelijoiksensa
abessive sovittelijattaan
sovittelijattansa 		sovittelijoittaan
sovittelijoittansa
instructive — —
comitative — sovittelijoineen
sovittelijoinensa

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.