| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
testamentinmoitteensa
|
testamentinmoitteensa
|
| accusative
|
nom.
|
testamentinmoitteensa
|
testamentinmoitteensa
|
| gen.
|
testamentinmoitteensa
|
| genitive
|
testamentinmoitteensa
|
testamentinmoitteidensa testamentinmoitteittensa
|
| partitive
|
testamentinmoitettaan testamentinmoitettansa
|
testamentinmoitteitaan testamentinmoitteitansa
|
| inessive
|
testamentinmoitteessaan testamentinmoitteessansa
|
testamentinmoitteissaan testamentinmoitteissansa
|
| elative
|
testamentinmoitteestaan testamentinmoitteestansa
|
testamentinmoitteistaan testamentinmoitteistansa
|
| illative
|
testamentinmoitteeseensa
|
testamentinmoitteisiinsa testamentinmoitteihinsa
|
| adessive
|
testamentinmoitteellaan testamentinmoitteellansa
|
testamentinmoitteillaan testamentinmoitteillansa
|
| ablative
|
testamentinmoitteeltaan testamentinmoitteeltansa
|
testamentinmoitteiltaan testamentinmoitteiltansa
|
| allative
|
testamentinmoitteelleen testamentinmoitteellensa
|
testamentinmoitteilleen testamentinmoitteillensa
|
| essive
|
testamentinmoitteenaan testamentinmoitteenansa
|
testamentinmoitteinaan testamentinmoitteinansa
|
| translative
|
testamentinmoitteekseen testamentinmoitteeksensa
|
testamentinmoitteikseen testamentinmoitteiksensa
|
| abessive
|
testamentinmoitteettaan testamentinmoitteettansa
|
testamentinmoitteittaan testamentinmoitteittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
testamentinmoitteineen testamentinmoitteinensa
|