toispaikkainen

Finnish

Etymology

tois- +‎ paikka +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtoi̯sˌpɑi̯kːɑi̯nen/, [ˈt̪o̞i̯s̠ˌpɑ̝i̯kːɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑikːɑinen
  • Syllabification(key): tois‧paik‧kai‧nen
  • Hyphenation(key): tois‧paikkai‧nen

Adjective

toispaikkainen

  1. from another place

Declension

Inflection of toispaikkainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative toispaikkainen toispaikkaiset
genitive toispaikkaisen toispaikkaisten
toispaikkaisien
partitive toispaikkaista toispaikkaisia
illative toispaikkaiseen toispaikkaisiin
singular plural
nominative toispaikkainen toispaikkaiset
accusative nom. toispaikkainen toispaikkaiset
gen. toispaikkaisen
genitive toispaikkaisen toispaikkaisten
toispaikkaisien
partitive toispaikkaista toispaikkaisia
inessive toispaikkaisessa toispaikkaisissa
elative toispaikkaisesta toispaikkaisista
illative toispaikkaiseen toispaikkaisiin
adessive toispaikkaisella toispaikkaisilla
ablative toispaikkaiselta toispaikkaisilta
allative toispaikkaiselle toispaikkaisille
essive toispaikkaisena toispaikkaisina
translative toispaikkaiseksi toispaikkaisiksi
abessive toispaikkaisetta toispaikkaisitta
instructive — toispaikkaisin
comitative — toispaikkaisine
Possessive forms of toispaikkainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative toispaikkaiseni toispaikkaiseni
accusative nom. toispaikkaiseni toispaikkaiseni
gen. toispaikkaiseni
genitive toispaikkaiseni toispaikkaisteni
toispaikkaisieni
partitive toispaikkaistani toispaikkaisiani
inessive toispaikkaisessani toispaikkaisissani
elative toispaikkaisestani toispaikkaisistani
illative toispaikkaiseeni toispaikkaisiini
adessive toispaikkaisellani toispaikkaisillani
ablative toispaikkaiseltani toispaikkaisiltani
allative toispaikkaiselleni toispaikkaisilleni
essive toispaikkaisenani toispaikkaisinani
translative toispaikkaisekseni toispaikkaisikseni
abessive toispaikkaisettani toispaikkaisittani
instructive — —
comitative — toispaikkaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative toispaikkaisesi toispaikkaisesi
accusative nom. toispaikkaisesi toispaikkaisesi
gen. toispaikkaisesi
genitive toispaikkaisesi toispaikkaistesi
toispaikkaisiesi
partitive toispaikkaistasi toispaikkaisiasi
inessive toispaikkaisessasi toispaikkaisissasi
elative toispaikkaisestasi toispaikkaisistasi
illative toispaikkaiseesi toispaikkaisiisi
adessive toispaikkaisellasi toispaikkaisillasi
ablative toispaikkaiseltasi toispaikkaisiltasi
allative toispaikkaisellesi toispaikkaisillesi
essive toispaikkaisenasi toispaikkaisinasi
translative toispaikkaiseksesi toispaikkaisiksesi
abessive toispaikkaisettasi toispaikkaisittasi
instructive — —
comitative — toispaikkaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative toispaikkaisemme toispaikkaisemme
accusative nom. toispaikkaisemme toispaikkaisemme
gen. toispaikkaisemme
genitive toispaikkaisemme toispaikkaistemme
toispaikkaisiemme
partitive toispaikkaistamme toispaikkaisiamme
inessive toispaikkaisessamme toispaikkaisissamme
elative toispaikkaisestamme toispaikkaisistamme
illative toispaikkaiseemme toispaikkaisiimme
adessive toispaikkaisellamme toispaikkaisillamme
ablative toispaikkaiseltamme toispaikkaisiltamme
allative toispaikkaisellemme toispaikkaisillemme
essive toispaikkaisenamme toispaikkaisinamme
translative toispaikkaiseksemme toispaikkaisiksemme
abessive toispaikkaisettamme toispaikkaisittamme
instructive — —
comitative — toispaikkaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative toispaikkaisenne toispaikkaisenne
accusative nom. toispaikkaisenne toispaikkaisenne
gen. toispaikkaisenne
genitive toispaikkaisenne toispaikkaistenne
toispaikkaisienne
partitive toispaikkaistanne toispaikkaisianne
inessive toispaikkaisessanne toispaikkaisissanne
elative toispaikkaisestanne toispaikkaisistanne
illative toispaikkaiseenne toispaikkaisiinne
adessive toispaikkaisellanne toispaikkaisillanne
ablative toispaikkaiseltanne toispaikkaisiltanne
allative toispaikkaisellenne toispaikkaisillenne
essive toispaikkaisenanne toispaikkaisinanne
translative toispaikkaiseksenne toispaikkaisiksenne
abessive toispaikkaisettanne toispaikkaisittanne
instructive — —
comitative — toispaikkaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative toispaikkaisensa toispaikkaisensa
accusative nom. toispaikkaisensa toispaikkaisensa
gen. toispaikkaisensa
genitive toispaikkaisensa toispaikkaistensa
toispaikkaisiensa
partitive toispaikkaistaan
toispaikkaistansa 		toispaikkaisiaan
toispaikkaisiansa
inessive toispaikkaisessaan
toispaikkaisessansa 		toispaikkaisissaan
toispaikkaisissansa
elative toispaikkaisestaan
toispaikkaisestansa 		toispaikkaisistaan
toispaikkaisistansa
illative toispaikkaiseensa toispaikkaisiinsa
adessive toispaikkaisellaan
toispaikkaisellansa 		toispaikkaisillaan
toispaikkaisillansa
ablative toispaikkaiseltaan
toispaikkaiseltansa 		toispaikkaisiltaan
toispaikkaisiltansa
allative toispaikkaiselleen
toispaikkaisellensa 		toispaikkaisilleen
toispaikkaisillensa
essive toispaikkaisenaan
toispaikkaisenansa 		toispaikkaisinaan
toispaikkaisinansa
translative toispaikkaisekseen
toispaikkaiseksensa 		toispaikkaisikseen
toispaikkaisiksensa
abessive toispaikkaisettaan
toispaikkaisettansa 		toispaikkaisittaan
toispaikkaisittansa
instructive — —
comitative — toispaikkaisineen
toispaikkaisinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.