ulkoilutus

Finnish

Etymology

ulkoiluttaa +‎ -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈulkoi̯lutus/, [ˈulko̞i̯ˌlut̪us̠]
  • Rhymes: -utus
  • Syllabification(key): ul‧koi‧lu‧tus
  • Hyphenation(key): ul‧koi‧lu‧tus

Noun

ulkoilutus

  1. walking, taking for a walk, taking out/outside (dog, child, etc.)

Declension

Inflection of ulkoilutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ulkoilutus ulkoilutukset
genitive ulkoilutuksen ulkoilutusten
ulkoilutuksien
partitive ulkoilutusta ulkoilutuksia
illative ulkoilutukseen ulkoilutuksiin
singular plural
nominative ulkoilutus ulkoilutukset
accusative nom. ulkoilutus ulkoilutukset
gen. ulkoilutuksen
genitive ulkoilutuksen ulkoilutusten
ulkoilutuksien
partitive ulkoilutusta ulkoilutuksia
inessive ulkoilutuksessa ulkoilutuksissa
elative ulkoilutuksesta ulkoilutuksista
illative ulkoilutukseen ulkoilutuksiin
adessive ulkoilutuksella ulkoilutuksilla
ablative ulkoilutukselta ulkoilutuksilta
allative ulkoilutukselle ulkoilutuksille
essive ulkoilutuksena ulkoilutuksina
translative ulkoilutukseksi ulkoilutuksiksi
abessive ulkoilutuksetta ulkoilutuksitta
instructive — ulkoilutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ulkoilutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ulkoilutukseni ulkoilutukseni
accusative nom. ulkoilutukseni ulkoilutukseni
gen. ulkoilutukseni
genitive ulkoilutukseni ulkoilutusteni
ulkoilutuksieni
partitive ulkoilutustani ulkoilutuksiani
inessive ulkoilutuksessani ulkoilutuksissani
elative ulkoilutuksestani ulkoilutuksistani
illative ulkoilutukseeni ulkoilutuksiini
adessive ulkoilutuksellani ulkoilutuksillani
ablative ulkoilutukseltani ulkoilutuksiltani
allative ulkoilutukselleni ulkoilutuksilleni
essive ulkoilutuksenani ulkoilutuksinani
translative ulkoilutuksekseni ulkoilutuksikseni
abessive ulkoilutuksettani ulkoilutuksittani
instructive — —
comitative — ulkoilutuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ulkoilutuksesi ulkoilutuksesi
accusative nom. ulkoilutuksesi ulkoilutuksesi
gen. ulkoilutuksesi
genitive ulkoilutuksesi ulkoilutustesi
ulkoilutuksiesi
partitive ulkoilutustasi ulkoilutuksiasi
inessive ulkoilutuksessasi ulkoilutuksissasi
elative ulkoilutuksestasi ulkoilutuksistasi
illative ulkoilutukseesi ulkoilutuksiisi
adessive ulkoilutuksellasi ulkoilutuksillasi
ablative ulkoilutukseltasi ulkoilutuksiltasi
allative ulkoilutuksellesi ulkoilutuksillesi
essive ulkoilutuksenasi ulkoilutuksinasi
translative ulkoilutukseksesi ulkoilutuksiksesi
abessive ulkoilutuksettasi ulkoilutuksittasi
instructive — —
comitative — ulkoilutuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ulkoilutuksemme ulkoilutuksemme
accusative nom. ulkoilutuksemme ulkoilutuksemme
gen. ulkoilutuksemme
genitive ulkoilutuksemme ulkoilutustemme
ulkoilutuksiemme
partitive ulkoilutustamme ulkoilutuksiamme
inessive ulkoilutuksessamme ulkoilutuksissamme
elative ulkoilutuksestamme ulkoilutuksistamme
illative ulkoilutukseemme ulkoilutuksiimme
adessive ulkoilutuksellamme ulkoilutuksillamme
ablative ulkoilutukseltamme ulkoilutuksiltamme
allative ulkoilutuksellemme ulkoilutuksillemme
essive ulkoilutuksenamme ulkoilutuksinamme
translative ulkoilutukseksemme ulkoilutuksiksemme
abessive ulkoilutuksettamme ulkoilutuksittamme
instructive — —
comitative — ulkoilutuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ulkoilutuksenne ulkoilutuksenne
accusative nom. ulkoilutuksenne ulkoilutuksenne
gen. ulkoilutuksenne
genitive ulkoilutuksenne ulkoilutustenne
ulkoilutuksienne
partitive ulkoilutustanne ulkoilutuksianne
inessive ulkoilutuksessanne ulkoilutuksissanne
elative ulkoilutuksestanne ulkoilutuksistanne
illative ulkoilutukseenne ulkoilutuksiinne
adessive ulkoilutuksellanne ulkoilutuksillanne
ablative ulkoilutukseltanne ulkoilutuksiltanne
allative ulkoilutuksellenne ulkoilutuksillenne
essive ulkoilutuksenanne ulkoilutuksinanne
translative ulkoilutukseksenne ulkoilutuksiksenne
abessive ulkoilutuksettanne ulkoilutuksittanne
instructive — —
comitative — ulkoilutuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ulkoilutuksensa ulkoilutuksensa
accusative nom. ulkoilutuksensa ulkoilutuksensa
gen. ulkoilutuksensa
genitive ulkoilutuksensa ulkoilutustensa
ulkoilutuksiensa
partitive ulkoilutustaan
ulkoilutustansa 		ulkoilutuksiaan
ulkoilutuksiansa
inessive ulkoilutuksessaan
ulkoilutuksessansa 		ulkoilutuksissaan
ulkoilutuksissansa
elative ulkoilutuksestaan
ulkoilutuksestansa 		ulkoilutuksistaan
ulkoilutuksistansa
illative ulkoilutukseensa ulkoilutuksiinsa
adessive ulkoilutuksellaan
ulkoilutuksellansa 		ulkoilutuksillaan
ulkoilutuksillansa
ablative ulkoilutukseltaan
ulkoilutukseltansa 		ulkoilutuksiltaan
ulkoilutuksiltansa
allative ulkoilutukselleen
ulkoilutuksellensa 		ulkoilutuksilleen
ulkoilutuksillensa
essive ulkoilutuksenaan
ulkoilutuksenansa 		ulkoilutuksinaan
ulkoilutuksinansa
translative ulkoilutuksekseen
ulkoilutukseksensa 		ulkoilutuksikseen
ulkoilutuksiksensa
abessive ulkoilutuksettaan
ulkoilutuksettansa 		ulkoilutuksittaan
ulkoilutuksittansa
instructive — —
comitative — ulkoilutuksineen
ulkoilutuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.