unenpuute

Finnish

Etymology

unen +‎ puute

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈunenˌpuːteˣ/, [ˈune̞mˌpuːt̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -uːte
  • Syllabification(key): u‧nen‧puu‧te
  • Hyphenation(key): unen‧puute

Noun

unenpuute

  1. sleep deprivation

Declension

Inflection of unenpuute (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative unenpuute unenpuutteet
genitive unenpuutteen unenpuutteiden
unenpuutteitten
partitive unenpuutetta unenpuutteita
illative unenpuutteeseen unenpuutteisiin
unenpuutteihin
singular plural
nominative unenpuute unenpuutteet
accusative nom. unenpuute unenpuutteet
gen. unenpuutteen
genitive unenpuutteen unenpuutteiden
unenpuutteitten
partitive unenpuutetta unenpuutteita
inessive unenpuutteessa unenpuutteissa
elative unenpuutteesta unenpuutteista
illative unenpuutteeseen unenpuutteisiin
unenpuutteihin
adessive unenpuutteella unenpuutteilla
ablative unenpuutteelta unenpuutteilta
allative unenpuutteelle unenpuutteille
essive unenpuutteena unenpuutteina
translative unenpuutteeksi unenpuutteiksi
abessive unenpuutteetta unenpuutteitta
instructive — unenpuuttein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of unenpuute (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative unenpuutteeni unenpuutteeni
accusative nom. unenpuutteeni unenpuutteeni
gen. unenpuutteeni
genitive unenpuutteeni unenpuutteideni
unenpuutteitteni
partitive unenpuutettani unenpuutteitani
inessive unenpuutteessani unenpuutteissani
elative unenpuutteestani unenpuutteistani
illative unenpuutteeseeni unenpuutteisiini
unenpuutteihini
adessive unenpuutteellani unenpuutteillani
ablative unenpuutteeltani unenpuutteiltani
allative unenpuutteelleni unenpuutteilleni
essive unenpuutteenani unenpuutteinani
translative unenpuutteekseni unenpuutteikseni
abessive unenpuutteettani unenpuutteittani
instructive — —
comitative — unenpuutteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative unenpuutteesi unenpuutteesi
accusative nom. unenpuutteesi unenpuutteesi
gen. unenpuutteesi
genitive unenpuutteesi unenpuutteidesi
unenpuutteittesi
partitive unenpuutettasi unenpuutteitasi
inessive unenpuutteessasi unenpuutteissasi
elative unenpuutteestasi unenpuutteistasi
illative unenpuutteeseesi unenpuutteisiisi
unenpuutteihisi
adessive unenpuutteellasi unenpuutteillasi
ablative unenpuutteeltasi unenpuutteiltasi
allative unenpuutteellesi unenpuutteillesi
essive unenpuutteenasi unenpuutteinasi
translative unenpuutteeksesi unenpuutteiksesi
abessive unenpuutteettasi unenpuutteittasi
instructive — —
comitative — unenpuutteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative unenpuutteemme unenpuutteemme
accusative nom. unenpuutteemme unenpuutteemme
gen. unenpuutteemme
genitive unenpuutteemme unenpuutteidemme
unenpuutteittemme
partitive unenpuutettamme unenpuutteitamme
inessive unenpuutteessamme unenpuutteissamme
elative unenpuutteestamme unenpuutteistamme
illative unenpuutteeseemme unenpuutteisiimme
unenpuutteihimme
adessive unenpuutteellamme unenpuutteillamme
ablative unenpuutteeltamme unenpuutteiltamme
allative unenpuutteellemme unenpuutteillemme
essive unenpuutteenamme unenpuutteinamme
translative unenpuutteeksemme unenpuutteiksemme
abessive unenpuutteettamme unenpuutteittamme
instructive — —
comitative — unenpuutteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative unenpuutteenne unenpuutteenne
accusative nom. unenpuutteenne unenpuutteenne
gen. unenpuutteenne
genitive unenpuutteenne unenpuutteidenne
unenpuutteittenne
partitive unenpuutettanne unenpuutteitanne
inessive unenpuutteessanne unenpuutteissanne
elative unenpuutteestanne unenpuutteistanne
illative unenpuutteeseenne unenpuutteisiinne
unenpuutteihinne
adessive unenpuutteellanne unenpuutteillanne
ablative unenpuutteeltanne unenpuutteiltanne
allative unenpuutteellenne unenpuutteillenne
essive unenpuutteenanne unenpuutteinanne
translative unenpuutteeksenne unenpuutteiksenne
abessive unenpuutteettanne unenpuutteittanne
instructive — —
comitative — unenpuutteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative unenpuutteensa unenpuutteensa
accusative nom. unenpuutteensa unenpuutteensa
gen. unenpuutteensa
genitive unenpuutteensa unenpuutteidensa
unenpuutteittensa
partitive unenpuutettaan
unenpuutettansa 		unenpuutteitaan
unenpuutteitansa
inessive unenpuutteessaan
unenpuutteessansa 		unenpuutteissaan
unenpuutteissansa
elative unenpuutteestaan
unenpuutteestansa 		unenpuutteistaan
unenpuutteistansa
illative unenpuutteeseensa unenpuutteisiinsa
unenpuutteihinsa
adessive unenpuutteellaan
unenpuutteellansa 		unenpuutteillaan
unenpuutteillansa
ablative unenpuutteeltaan
unenpuutteeltansa 		unenpuutteiltaan
unenpuutteiltansa
allative unenpuutteelleen
unenpuutteellensa 		unenpuutteilleen
unenpuutteillensa
essive unenpuutteenaan
unenpuutteenansa 		unenpuutteinaan
unenpuutteinansa
translative unenpuutteekseen
unenpuutteeksensa 		unenpuutteikseen
unenpuutteiksensa
abessive unenpuutteettaan
unenpuutteettansa 		unenpuutteittaan
unenpuutteittansa
instructive — —
comitative — unenpuutteineen
unenpuutteinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.