vantaalainen

Finnish

Etymology

Vantaa +‎ -lainen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑntɑːlɑi̯nen/, [ˈʋɑ̝n̪t̪ɑ̝ːˌlɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): van‧taa‧lai‧nen
  • Hyphenation(key): van‧taa‧lai‧nen

Adjective

vantaalainen

  1. from, related or pertaining to Vantaa

Declension

Inflection of vantaalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vantaalainen vantaalaiset
genitive vantaalaisen vantaalaisten
vantaalaisien
partitive vantaalaista vantaalaisia
illative vantaalaiseen vantaalaisiin
singular plural
nominative vantaalainen vantaalaiset
accusative nom. vantaalainen vantaalaiset
gen. vantaalaisen
genitive vantaalaisen vantaalaisten
vantaalaisien
partitive vantaalaista vantaalaisia
inessive vantaalaisessa vantaalaisissa
elative vantaalaisesta vantaalaisista
illative vantaalaiseen vantaalaisiin
adessive vantaalaisella vantaalaisilla
ablative vantaalaiselta vantaalaisilta
allative vantaalaiselle vantaalaisille
essive vantaalaisena vantaalaisina
translative vantaalaiseksi vantaalaisiksi
abessive vantaalaisetta vantaalaisitta
instructive — vantaalaisin
comitative — vantaalaisine
Possessive forms of vantaalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative vantaalaiseni vantaalaiseni
accusative nom. vantaalaiseni vantaalaiseni
gen. vantaalaiseni
genitive vantaalaiseni vantaalaisteni
vantaalaisieni
partitive vantaalaistani vantaalaisiani
inessive vantaalaisessani vantaalaisissani
elative vantaalaisestani vantaalaisistani
illative vantaalaiseeni vantaalaisiini
adessive vantaalaisellani vantaalaisillani
ablative vantaalaiseltani vantaalaisiltani
allative vantaalaiselleni vantaalaisilleni
essive vantaalaisenani vantaalaisinani
translative vantaalaisekseni vantaalaisikseni
abessive vantaalaisettani vantaalaisittani
instructive — —
comitative — vantaalaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vantaalaisesi vantaalaisesi
accusative nom. vantaalaisesi vantaalaisesi
gen. vantaalaisesi
genitive vantaalaisesi vantaalaistesi
vantaalaisiesi
partitive vantaalaistasi vantaalaisiasi
inessive vantaalaisessasi vantaalaisissasi
elative vantaalaisestasi vantaalaisistasi
illative vantaalaiseesi vantaalaisiisi
adessive vantaalaisellasi vantaalaisillasi
ablative vantaalaiseltasi vantaalaisiltasi
allative vantaalaisellesi vantaalaisillesi
essive vantaalaisenasi vantaalaisinasi
translative vantaalaiseksesi vantaalaisiksesi
abessive vantaalaisettasi vantaalaisittasi
instructive — —
comitative — vantaalaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vantaalaisemme vantaalaisemme
accusative nom. vantaalaisemme vantaalaisemme
gen. vantaalaisemme
genitive vantaalaisemme vantaalaistemme
vantaalaisiemme
partitive vantaalaistamme vantaalaisiamme
inessive vantaalaisessamme vantaalaisissamme
elative vantaalaisestamme vantaalaisistamme
illative vantaalaiseemme vantaalaisiimme
adessive vantaalaisellamme vantaalaisillamme
ablative vantaalaiseltamme vantaalaisiltamme
allative vantaalaisellemme vantaalaisillemme
essive vantaalaisenamme vantaalaisinamme
translative vantaalaiseksemme vantaalaisiksemme
abessive vantaalaisettamme vantaalaisittamme
instructive — —
comitative — vantaalaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vantaalaisenne vantaalaisenne
accusative nom. vantaalaisenne vantaalaisenne
gen. vantaalaisenne
genitive vantaalaisenne vantaalaistenne
vantaalaisienne
partitive vantaalaistanne vantaalaisianne
inessive vantaalaisessanne vantaalaisissanne
elative vantaalaisestanne vantaalaisistanne
illative vantaalaiseenne vantaalaisiinne
adessive vantaalaisellanne vantaalaisillanne
ablative vantaalaiseltanne vantaalaisiltanne
allative vantaalaisellenne vantaalaisillenne
essive vantaalaisenanne vantaalaisinanne
translative vantaalaiseksenne vantaalaisiksenne
abessive vantaalaisettanne vantaalaisittanne
instructive — —
comitative — vantaalaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vantaalaisensa vantaalaisensa
accusative nom. vantaalaisensa vantaalaisensa
gen. vantaalaisensa
genitive vantaalaisensa vantaalaistensa
vantaalaisiensa
partitive vantaalaistaan
vantaalaistansa 		vantaalaisiaan
vantaalaisiansa
inessive vantaalaisessaan
vantaalaisessansa 		vantaalaisissaan
vantaalaisissansa
elative vantaalaisestaan
vantaalaisestansa 		vantaalaisistaan
vantaalaisistansa
illative vantaalaiseensa vantaalaisiinsa
adessive vantaalaisellaan
vantaalaisellansa 		vantaalaisillaan
vantaalaisillansa
ablative vantaalaiseltaan
vantaalaiseltansa 		vantaalaisiltaan
vantaalaisiltansa
allative vantaalaiselleen
vantaalaisellensa 		vantaalaisilleen
vantaalaisillensa
essive vantaalaisenaan
vantaalaisenansa 		vantaalaisinaan
vantaalaisinansa
translative vantaalaisekseen
vantaalaiseksensa 		vantaalaisikseen
vantaalaisiksensa
abessive vantaalaisettaan
vantaalaisettansa 		vantaalaisittaan
vantaalaisittansa
instructive — —
comitative — vantaalaisineen
vantaalaisinensa

Noun

vantaalainen

  1. a person from or living in Vantaa

Declension

Inflection of vantaalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vantaalainen vantaalaiset
genitive vantaalaisen vantaalaisten
vantaalaisien
partitive vantaalaista vantaalaisia
illative vantaalaiseen vantaalaisiin
singular plural
nominative vantaalainen vantaalaiset
accusative nom. vantaalainen vantaalaiset
gen. vantaalaisen
genitive vantaalaisen vantaalaisten
vantaalaisien
partitive vantaalaista vantaalaisia
inessive vantaalaisessa vantaalaisissa
elative vantaalaisesta vantaalaisista
illative vantaalaiseen vantaalaisiin
adessive vantaalaisella vantaalaisilla
ablative vantaalaiselta vantaalaisilta
allative vantaalaiselle vantaalaisille
essive vantaalaisena vantaalaisina
translative vantaalaiseksi vantaalaisiksi
abessive vantaalaisetta vantaalaisitta
instructive — vantaalaisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vantaalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vantaalaiseni vantaalaiseni
accusative nom. vantaalaiseni vantaalaiseni
gen. vantaalaiseni
genitive vantaalaiseni vantaalaisteni
vantaalaisieni
partitive vantaalaistani vantaalaisiani
inessive vantaalaisessani vantaalaisissani
elative vantaalaisestani vantaalaisistani
illative vantaalaiseeni vantaalaisiini
adessive vantaalaisellani vantaalaisillani
ablative vantaalaiseltani vantaalaisiltani
allative vantaalaiselleni vantaalaisilleni
essive vantaalaisenani vantaalaisinani
translative vantaalaisekseni vantaalaisikseni
abessive vantaalaisettani vantaalaisittani
instructive — —
comitative — vantaalaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vantaalaisesi vantaalaisesi
accusative nom. vantaalaisesi vantaalaisesi
gen. vantaalaisesi
genitive vantaalaisesi vantaalaistesi
vantaalaisiesi
partitive vantaalaistasi vantaalaisiasi
inessive vantaalaisessasi vantaalaisissasi
elative vantaalaisestasi vantaalaisistasi
illative vantaalaiseesi vantaalaisiisi
adessive vantaalaisellasi vantaalaisillasi
ablative vantaalaiseltasi vantaalaisiltasi
allative vantaalaisellesi vantaalaisillesi
essive vantaalaisenasi vantaalaisinasi
translative vantaalaiseksesi vantaalaisiksesi
abessive vantaalaisettasi vantaalaisittasi
instructive — —
comitative — vantaalaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vantaalaisemme vantaalaisemme
accusative nom. vantaalaisemme vantaalaisemme
gen. vantaalaisemme
genitive vantaalaisemme vantaalaistemme
vantaalaisiemme
partitive vantaalaistamme vantaalaisiamme
inessive vantaalaisessamme vantaalaisissamme
elative vantaalaisestamme vantaalaisistamme
illative vantaalaiseemme vantaalaisiimme
adessive vantaalaisellamme vantaalaisillamme
ablative vantaalaiseltamme vantaalaisiltamme
allative vantaalaisellemme vantaalaisillemme
essive vantaalaisenamme vantaalaisinamme
translative vantaalaiseksemme vantaalaisiksemme
abessive vantaalaisettamme vantaalaisittamme
instructive — —
comitative — vantaalaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vantaalaisenne vantaalaisenne
accusative nom. vantaalaisenne vantaalaisenne
gen. vantaalaisenne
genitive vantaalaisenne vantaalaistenne
vantaalaisienne
partitive vantaalaistanne vantaalaisianne
inessive vantaalaisessanne vantaalaisissanne
elative vantaalaisestanne vantaalaisistanne
illative vantaalaiseenne vantaalaisiinne
adessive vantaalaisellanne vantaalaisillanne
ablative vantaalaiseltanne vantaalaisiltanne
allative vantaalaisellenne vantaalaisillenne
essive vantaalaisenanne vantaalaisinanne
translative vantaalaiseksenne vantaalaisiksenne
abessive vantaalaisettanne vantaalaisittanne
instructive — —
comitative — vantaalaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vantaalaisensa vantaalaisensa
accusative nom. vantaalaisensa vantaalaisensa
gen. vantaalaisensa
genitive vantaalaisensa vantaalaistensa
vantaalaisiensa
partitive vantaalaistaan
vantaalaistansa 		vantaalaisiaan
vantaalaisiansa
inessive vantaalaisessaan
vantaalaisessansa 		vantaalaisissaan
vantaalaisissansa
elative vantaalaisestaan
vantaalaisestansa 		vantaalaisistaan
vantaalaisistansa
illative vantaalaiseensa vantaalaisiinsa
adessive vantaalaisellaan
vantaalaisellansa 		vantaalaisillaan
vantaalaisillansa
ablative vantaalaiseltaan
vantaalaiseltansa 		vantaalaisiltaan
vantaalaisiltansa
allative vantaalaiselleen
vantaalaisellensa 		vantaalaisilleen
vantaalaisillensa
essive vantaalaisenaan
vantaalaisenansa 		vantaalaisinaan
vantaalaisinansa
translative vantaalaisekseen
vantaalaiseksensa 		vantaalaisikseen
vantaalaisiksensa
abessive vantaalaisettaan
vantaalaisettansa 		vantaalaisittaan
vantaalaisittansa
instructive — —
comitative — vantaalaisineen
vantaalaisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.