veikko

See also: Veikko

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *veikko. Cognates include Ingrian veikko, Karelian veikko, Livvi veikoi and Veps veik.

Perhaps related to Komi-Zyrian вок (vok).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋei̯kːo/, [ˈʋe̞i̯kːo̞]
  • Rhymes: -eikːo
  • Syllabification(key): veik‧ko
  • Hyphenation(key): veik‧ko

Noun

veikko

  1. (poetic, rare) brother
  2. chap, fellow, buddy

Declension

Inflection of veikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative veikko veikot
genitive veikon veikkojen
partitive veikkoa veikkoja
illative veikkoon veikkoihin
singular plural
nominative veikko veikot
accusative nom. veikko veikot
gen. veikon
genitive veikon veikkojen
partitive veikkoa veikkoja
inessive veikossa veikoissa
elative veikosta veikoista
illative veikkoon veikkoihin
adessive veikolla veikoilla
ablative veikolta veikoilta
allative veikolle veikoille
essive veikkona veikkoina
translative veikoksi veikoiksi
abessive veikotta veikoitta
instructive — veikoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of veikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative veikkoni veikkoni
accusative nom. veikkoni veikkoni
gen. veikkoni
genitive veikkoni veikkojeni
partitive veikkoani veikkojani
inessive veikossani veikoissani
elative veikostani veikoistani
illative veikkooni veikkoihini
adessive veikollani veikoillani
ablative veikoltani veikoiltani
allative veikolleni veikoilleni
essive veikkonani veikkoinani
translative veikokseni veikoikseni
abessive veikottani veikoittani
instructive — —
comitative — veikkoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative veikkosi veikkosi
accusative nom. veikkosi veikkosi
gen. veikkosi
genitive veikkosi veikkojesi
partitive veikkoasi veikkojasi
inessive veikossasi veikoissasi
elative veikostasi veikoistasi
illative veikkoosi veikkoihisi
adessive veikollasi veikoillasi
ablative veikoltasi veikoiltasi
allative veikollesi veikoillesi
essive veikkonasi veikkoinasi
translative veikoksesi veikoiksesi
abessive veikottasi veikoittasi
instructive — —
comitative — veikkoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative veikkomme veikkomme
accusative nom. veikkomme veikkomme
gen. veikkomme
genitive veikkomme veikkojemme
partitive veikkoamme veikkojamme
inessive veikossamme veikoissamme
elative veikostamme veikoistamme
illative veikkoomme veikkoihimme
adessive veikollamme veikoillamme
ablative veikoltamme veikoiltamme
allative veikollemme veikoillemme
essive veikkonamme veikkoinamme
translative veikoksemme veikoiksemme
abessive veikottamme veikoittamme
instructive — —
comitative — veikkoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative veikkonne veikkonne
accusative nom. veikkonne veikkonne
gen. veikkonne
genitive veikkonne veikkojenne
partitive veikkoanne veikkojanne
inessive veikossanne veikoissanne
elative veikostanne veikoistanne
illative veikkoonne veikkoihinne
adessive veikollanne veikoillanne
ablative veikoltanne veikoiltanne
allative veikollenne veikoillenne
essive veikkonanne veikkoinanne
translative veikoksenne veikoiksenne
abessive veikottanne veikoittanne
instructive — —
comitative — veikkoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative veikkonsa veikkonsa
accusative nom. veikkonsa veikkonsa
gen. veikkonsa
genitive veikkonsa veikkojensa
partitive veikkoaan
veikkoansa 		veikkojaan
veikkojansa
inessive veikossaan
veikossansa 		veikoissaan
veikoissansa
elative veikostaan
veikostansa 		veikoistaan
veikoistansa
illative veikkoonsa veikkoihinsa
adessive veikollaan
veikollansa 		veikoillaan
veikoillansa
ablative veikoltaan
veikoltansa 		veikoiltaan
veikoiltansa
allative veikolleen
veikollensa 		veikoilleen
veikoillensa
essive veikkonaan
veikkonansa 		veikkoinaan
veikkoinansa
translative veikokseen
veikoksensa 		veikoikseen
veikoiksensa
abessive veikottaan
veikottansa 		veikoittaan
veikoittansa
instructive — —
comitative — veikkoineen
veikkoinensa

Derived terms

compounds

Descendants

  • → Russian: ве́йка (véjka)

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *veikko. Cognates include Finnish veikko and Veps veik.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋei̯kːo/, [ˈʋe̞i̯kːŏ̞̥]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋei̯kːo/, [ˈʋe̞i̯kːo̞]
  • Rhymes: -ei̯kːo
  • Hyphenation: veik‧ko

Noun

veikko

  1. synonym of veljä (“brother”)

Declension

Declension of veikko (type 4/koivu, kk-k gradation)
singular plural
nominative veikko veikot
genitive veikon veikkoin, veikkoloin
partitive veikkoa veikkoja, veikkoloja
illative veikkoo veikkoi, veikkoloihe
inessive veikoos veikois, veikkolois
elative veikost veikoist, veikkoloist
allative veikolle veikoille, veikkoloille
adessive veikool veikoil, veikkoloil
ablative veikolt veikoilt, veikkoloilt
translative veikoks veikoiks, veikkoloiks
essive veikkonna, veikkoon veikkoinna, veikkoloinna, veikkoin, veikkoloin
exessive1) veikkont veikkoint, veikkoloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 651
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.