| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
veriohukaisensa
|
veriohukaisensa
|
| accusative
|
nom.
|
veriohukaisensa
|
veriohukaisensa
|
| gen.
|
veriohukaisensa
|
| genitive
|
veriohukaisensa
|
veriohukaistensa veriohukaisiensa
|
| partitive
|
veriohukaistaan veriohukaistansa
|
veriohukaisiaan veriohukaisiansa
|
| inessive
|
veriohukaisessaan veriohukaisessansa
|
veriohukaisissaan veriohukaisissansa
|
| elative
|
veriohukaisestaan veriohukaisestansa
|
veriohukaisistaan veriohukaisistansa
|
| illative
|
veriohukaiseensa
|
veriohukaisiinsa
|
| adessive
|
veriohukaisellaan veriohukaisellansa
|
veriohukaisillaan veriohukaisillansa
|
| ablative
|
veriohukaiseltaan veriohukaiseltansa
|
veriohukaisiltaan veriohukaisiltansa
|
| allative
|
veriohukaiselleen veriohukaisellensa
|
veriohukaisilleen veriohukaisillensa
|
| essive
|
veriohukaisenaan veriohukaisenansa
|
veriohukaisinaan veriohukaisinansa
|
| translative
|
veriohukaisekseen veriohukaiseksensa
|
veriohukaisikseen veriohukaisiksensa
|
| abessive
|
veriohukaisettaan veriohukaisettansa
|
veriohukaisittaan veriohukaisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
veriohukaisineen veriohukaisinensa
|