vuoroasuminen

Finnish

Etymology

vuoro +‎ asuminen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋuo̯roˌɑsuminen/, [ˈʋuo̞̯ro̞ˌɑ̝s̠uˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): vuo‧ro‧a‧su‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): vuoro‧asu‧mi‧nen

Noun

vuoroasuminen

  1. dual-residence living (arrangement where a child alternates the household they live at, chiefly between the households of their divorced parents)

Declension

Inflection of vuoroasuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vuoroasuminen vuoroasumiset
genitive vuoroasumisen vuoroasumisten
vuoroasumisien
partitive vuoroasumista vuoroasumisia
illative vuoroasumiseen vuoroasumisiin
singular plural
nominative vuoroasuminen vuoroasumiset
accusative nom. vuoroasuminen vuoroasumiset
gen. vuoroasumisen
genitive vuoroasumisen vuoroasumisten
vuoroasumisien
partitive vuoroasumista vuoroasumisia
inessive vuoroasumisessa vuoroasumisissa
elative vuoroasumisesta vuoroasumisista
illative vuoroasumiseen vuoroasumisiin
adessive vuoroasumisella vuoroasumisilla
ablative vuoroasumiselta vuoroasumisilta
allative vuoroasumiselle vuoroasumisille
essive vuoroasumisena vuoroasumisina
translative vuoroasumiseksi vuoroasumisiksi
abessive vuoroasumisetta vuoroasumisitta
instructive — vuoroasumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vuoroasuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vuoroasumiseni vuoroasumiseni
accusative nom. vuoroasumiseni vuoroasumiseni
gen. vuoroasumiseni
genitive vuoroasumiseni vuoroasumisteni
vuoroasumisieni
partitive vuoroasumistani vuoroasumisiani
inessive vuoroasumisessani vuoroasumisissani
elative vuoroasumisestani vuoroasumisistani
illative vuoroasumiseeni vuoroasumisiini
adessive vuoroasumisellani vuoroasumisillani
ablative vuoroasumiseltani vuoroasumisiltani
allative vuoroasumiselleni vuoroasumisilleni
essive vuoroasumisenani vuoroasumisinani
translative vuoroasumisekseni vuoroasumisikseni
abessive vuoroasumisettani vuoroasumisittani
instructive — —
comitative — vuoroasumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vuoroasumisesi vuoroasumisesi
accusative nom. vuoroasumisesi vuoroasumisesi
gen. vuoroasumisesi
genitive vuoroasumisesi vuoroasumistesi
vuoroasumisiesi
partitive vuoroasumistasi vuoroasumisiasi
inessive vuoroasumisessasi vuoroasumisissasi
elative vuoroasumisestasi vuoroasumisistasi
illative vuoroasumiseesi vuoroasumisiisi
adessive vuoroasumisellasi vuoroasumisillasi
ablative vuoroasumiseltasi vuoroasumisiltasi
allative vuoroasumisellesi vuoroasumisillesi
essive vuoroasumisenasi vuoroasumisinasi
translative vuoroasumiseksesi vuoroasumisiksesi
abessive vuoroasumisettasi vuoroasumisittasi
instructive — —
comitative — vuoroasumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vuoroasumisemme vuoroasumisemme
accusative nom. vuoroasumisemme vuoroasumisemme
gen. vuoroasumisemme
genitive vuoroasumisemme vuoroasumistemme
vuoroasumisiemme
partitive vuoroasumistamme vuoroasumisiamme
inessive vuoroasumisessamme vuoroasumisissamme
elative vuoroasumisestamme vuoroasumisistamme
illative vuoroasumiseemme vuoroasumisiimme
adessive vuoroasumisellamme vuoroasumisillamme
ablative vuoroasumiseltamme vuoroasumisiltamme
allative vuoroasumisellemme vuoroasumisillemme
essive vuoroasumisenamme vuoroasumisinamme
translative vuoroasumiseksemme vuoroasumisiksemme
abessive vuoroasumisettamme vuoroasumisittamme
instructive — —
comitative — vuoroasumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vuoroasumisenne vuoroasumisenne
accusative nom. vuoroasumisenne vuoroasumisenne
gen. vuoroasumisenne
genitive vuoroasumisenne vuoroasumistenne
vuoroasumisienne
partitive vuoroasumistanne vuoroasumisianne
inessive vuoroasumisessanne vuoroasumisissanne
elative vuoroasumisestanne vuoroasumisistanne
illative vuoroasumiseenne vuoroasumisiinne
adessive vuoroasumisellanne vuoroasumisillanne
ablative vuoroasumiseltanne vuoroasumisiltanne
allative vuoroasumisellenne vuoroasumisillenne
essive vuoroasumisenanne vuoroasumisinanne
translative vuoroasumiseksenne vuoroasumisiksenne
abessive vuoroasumisettanne vuoroasumisittanne
instructive — —
comitative — vuoroasumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vuoroasumisensa vuoroasumisensa
accusative nom. vuoroasumisensa vuoroasumisensa
gen. vuoroasumisensa
genitive vuoroasumisensa vuoroasumistensa
vuoroasumisiensa
partitive vuoroasumistaan
vuoroasumistansa 		vuoroasumisiaan
vuoroasumisiansa
inessive vuoroasumisessaan
vuoroasumisessansa 		vuoroasumisissaan
vuoroasumisissansa
elative vuoroasumisestaan
vuoroasumisestansa 		vuoroasumisistaan
vuoroasumisistansa
illative vuoroasumiseensa vuoroasumisiinsa
adessive vuoroasumisellaan
vuoroasumisellansa 		vuoroasumisillaan
vuoroasumisillansa
ablative vuoroasumiseltaan
vuoroasumiseltansa 		vuoroasumisiltaan
vuoroasumisiltansa
allative vuoroasumiselleen
vuoroasumisellensa 		vuoroasumisilleen
vuoroasumisillensa
essive vuoroasumisenaan
vuoroasumisenansa 		vuoroasumisinaan
vuoroasumisinansa
translative vuoroasumisekseen
vuoroasumiseksensa 		vuoroasumisikseen
vuoroasumisiksensa
abessive vuoroasumisettaan
vuoroasumisettansa 		vuoroasumisittaan
vuoroasumisittansa
instructive — —
comitative — vuoroasumisineen
vuoroasumisinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.