yhteensattuma

Finnish

Etymology

yhteen +‎ sattuma

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈyhteːnˌsɑtːumɑ/, [ˈyçt̪e̞ːnˌs̠ɑ̝t̪ːumɑ̝]
  • Rhymes: -ɑtːumɑ
  • Syllabification(key): yh‧teen‧sat‧tu‧ma
  • Hyphenation(key): yhteen‧sattu‧ma

Noun

yhteensattuma

  1. coincidence

Declension

Inflection of yhteensattuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative yhteensattuma yhteensattumat
genitive yhteensattuman yhteensattumien
partitive yhteensattumaa yhteensattumia
illative yhteensattumaan yhteensattumiin
singular plural
nominative yhteensattuma yhteensattumat
accusative nom. yhteensattuma yhteensattumat
gen. yhteensattuman
genitive yhteensattuman yhteensattumien
yhteensattumain rare
partitive yhteensattumaa yhteensattumia
inessive yhteensattumassa yhteensattumissa
elative yhteensattumasta yhteensattumista
illative yhteensattumaan yhteensattumiin
adessive yhteensattumalla yhteensattumilla
ablative yhteensattumalta yhteensattumilta
allative yhteensattumalle yhteensattumille
essive yhteensattumana yhteensattumina
translative yhteensattumaksi yhteensattumiksi
abessive yhteensattumatta yhteensattumitta
instructive — yhteensattumin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yhteensattuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative yhteensattumani yhteensattumani
accusative nom. yhteensattumani yhteensattumani
gen. yhteensattumani
genitive yhteensattumani yhteensattumieni
yhteensattumaini rare
partitive yhteensattumaani yhteensattumiani
inessive yhteensattumassani yhteensattumissani
elative yhteensattumastani yhteensattumistani
illative yhteensattumaani yhteensattumiini
adessive yhteensattumallani yhteensattumillani
ablative yhteensattumaltani yhteensattumiltani
allative yhteensattumalleni yhteensattumilleni
essive yhteensattumanani yhteensattuminani
translative yhteensattumakseni yhteensattumikseni
abessive yhteensattumattani yhteensattumittani
instructive — —
comitative — yhteensattumineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yhteensattumasi yhteensattumasi
accusative nom. yhteensattumasi yhteensattumasi
gen. yhteensattumasi
genitive yhteensattumasi yhteensattumiesi
yhteensattumaisi rare
partitive yhteensattumaasi yhteensattumiasi
inessive yhteensattumassasi yhteensattumissasi
elative yhteensattumastasi yhteensattumistasi
illative yhteensattumaasi yhteensattumiisi
adessive yhteensattumallasi yhteensattumillasi
ablative yhteensattumaltasi yhteensattumiltasi
allative yhteensattumallesi yhteensattumillesi
essive yhteensattumanasi yhteensattuminasi
translative yhteensattumaksesi yhteensattumiksesi
abessive yhteensattumattasi yhteensattumittasi
instructive — —
comitative — yhteensattuminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yhteensattumamme yhteensattumamme
accusative nom. yhteensattumamme yhteensattumamme
gen. yhteensattumamme
genitive yhteensattumamme yhteensattumiemme
yhteensattumaimme rare
partitive yhteensattumaamme yhteensattumiamme
inessive yhteensattumassamme yhteensattumissamme
elative yhteensattumastamme yhteensattumistamme
illative yhteensattumaamme yhteensattumiimme
adessive yhteensattumallamme yhteensattumillamme
ablative yhteensattumaltamme yhteensattumiltamme
allative yhteensattumallemme yhteensattumillemme
essive yhteensattumanamme yhteensattuminamme
translative yhteensattumaksemme yhteensattumiksemme
abessive yhteensattumattamme yhteensattumittamme
instructive — —
comitative — yhteensattuminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yhteensattumanne yhteensattumanne
accusative nom. yhteensattumanne yhteensattumanne
gen. yhteensattumanne
genitive yhteensattumanne yhteensattumienne
yhteensattumainne rare
partitive yhteensattumaanne yhteensattumianne
inessive yhteensattumassanne yhteensattumissanne
elative yhteensattumastanne yhteensattumistanne
illative yhteensattumaanne yhteensattumiinne
adessive yhteensattumallanne yhteensattumillanne
ablative yhteensattumaltanne yhteensattumiltanne
allative yhteensattumallenne yhteensattumillenne
essive yhteensattumananne yhteensattuminanne
translative yhteensattumaksenne yhteensattumiksenne
abessive yhteensattumattanne yhteensattumittanne
instructive — —
comitative — yhteensattuminenne
third-person possessor
singular plural
nominative yhteensattumansa yhteensattumansa
accusative nom. yhteensattumansa yhteensattumansa
gen. yhteensattumansa
genitive yhteensattumansa yhteensattumiensa
yhteensattumainsa rare
partitive yhteensattumaansa yhteensattumiaan
yhteensattumiansa
inessive yhteensattumassaan
yhteensattumassansa 		yhteensattumissaan
yhteensattumissansa
elative yhteensattumastaan
yhteensattumastansa 		yhteensattumistaan
yhteensattumistansa
illative yhteensattumaansa yhteensattumiinsa
adessive yhteensattumallaan
yhteensattumallansa 		yhteensattumillaan
yhteensattumillansa
ablative yhteensattumaltaan
yhteensattumaltansa 		yhteensattumiltaan
yhteensattumiltansa
allative yhteensattumalleen
yhteensattumallensa 		yhteensattumilleen
yhteensattumillensa
essive yhteensattumanaan
yhteensattumanansa 		yhteensattuminaan
yhteensattuminansa
translative yhteensattumakseen
yhteensattumaksensa 		yhteensattumikseen
yhteensattumiksensa
abessive yhteensattumattaan
yhteensattumattansa 		yhteensattumittaan
yhteensattumittansa
instructive — —
comitative — yhteensattumineen
yhteensattuminensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.