Conjugaison:finnois/olla

Formes personnelles
Indicatif
présent			parfait
personne	affirmatif	negatif	personne	affirmatif	negatif
1. minä	olen	en ole	1. minä	olen ollut	en ole ollut
2. sinä	olet	et ole	2. sinä	olet ollut	et ole ollut
3. hän	on	ei ole	3. hän	on ollut	ei ole ollut
1. me	olemme	emme ole	1. me	olemme olleet	emme ole olleet
2. te (vous) Te	olette -"-	ette ole -"-	2. te (vous) Te	olette olleet olette ollut	ette ole olleet ette ole ollut
3. he	ovat	eivät ole	3. he	ovat olleet	eivät ole olleet

passif	ollaan	ei olla	passif	on oltu	ei ole oltu
imparfait			plus-que-parfait
personne	affirmatif	negatif	personne	affirmatif	negatif
1. minä	olin	en ollut	1. minä	olin ollut	en ollut ollut
2. sinä	olit	et ollut	2. sinä	olit ollut	et ollut ollut
3. hän	oli	ei ollut	3. hän	oli ollut	ei ollut ollut
1. me	olimme	emme olleet	1. me	olimme olleet	emme olleet olleet
2. te (vous) Te	olitte -"-	ette olleet ette ollut	2. te (vous) Te	olitte olleet olitte ollut	ette olleet olleet ette ollut ollut
3. he	olivat	eivät olleet	3. he	olivat olleet	eivät olleet olleet

passif	oltiin	ei oltu	passif	oli oltu	ei ollut oltu

Conditionnel
présent			parfait
personne	affirmatif	negatif	personne	affirmatif	negatif
1. minä	olisin	en olisi	1. minä	olisin ollut	en olisi ollut
2. sinä	olisit	et olisi	2. sinä	olisit ollut	et olisi ollut
3. hän	olisi	ei olisi	3. hän	olisi ollut	ei olisi ollut
1. me	olisimme	emme olisi	1. me	olisimme olleet	emme olisi olleet
2. te (vous) Te	olisitte -"-	ette olisi -"-	2. te (vous) Te	olisitte olleet olisitte ollut	ette olisi olleet ette olisi ollut
3. he	oltaisiin	eivät oltaisi	3. he	olisivat olleet	eivät olisi olleet

passif	oltaisiin	ei oltaisi	passif	olisi oltu	ei olisi oltu

Potentiel
présent			parfait
personne	affirmatif	negatif	personne	affirmatif	negatif
1. minä	lienen	en liene	1. minä	lienen ollut	en liene ollut
2. sinä	lienet	et liene	2. sinä	lienet ollut	et liene ollut
3. hän	lienee	ei liene	3. hän	lienee ollut	ei liene ollut
1. me	lienemme	emme liene	1. me	lienemme olleet	emme liene olleet
2. te (vous) Te	lienette -"-	ette liene -"-	2. te (vous) Te	lienette olleet lienette ollut	ette liene olleet ette liene ollut
3. he	lienevät	eivät liene	3. he	lienevät olleet	eivät liene olleet

passif	oltaneen	ei oltane	passif	lienee oltu	ei liene oltu

Formes nominales
infinitifs				participes
		actif	passif		actif	passif
I		olla		présent	oleva	oltava
long I		ollakseen¹		parfait	ollut	oltu
II	inessif	ollessa²	oltaessa	agent	{{{61}}}⁴
II	instructif	ollen	–	agent negatif	{{{62}}}
III	inessif	olemassa	–	¹⁾ utilisé seulement avec un suffixe possif ; ceci est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel ²⁾ peut être utilisé seulement avec un suffixe possif ³⁾ utilisé seulement avec un suffixe possif ; ceci est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel ⁴⁾ l'infinitif en « -ma », c'est-à-dire, la forme nominative du troisième infinitif, qui ne peut pas être utilisée comme un participe agent (esim. minun rakentama talo « une maison construite par moi ») si le verbe est intransitif par sa signification ; ne pas confondre avec les infinitifs en « -ma » utilisés comme des noms communs (par exemple, kuolla « mourir » -> kuolema « la mort »).
	élatif	olemasta	–
	illatif	olemaan	–
	adessif	olemalla	–
	abessif	olematta	–
	instructif	oleman	oltaman
IV	nominatif	oleminen
IV	partitif	olemista
V		olemaisillaan³

Cet article est issu de Wiktionary. Le texte est sous licence Creative Commons – Attribution – Partage à l’identique. Des conditions supplémentaires peuvent s’appliquer aux fichiers multimédias.