maailmankieli

Finnish

Etymology

maailman +‎ kieli

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmɑː(ˌ)ilmɑnˌkie̯li/, [ˈmɑ̝ː(ˌ)ilmɑ̝ŋˌk̟ie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Syllabification(key): maa‧il‧man‧kie‧li
  • Hyphenation(key): maa‧ilman‧kieli

Noun

maailmankieli

  1. world language

Declension

Inflection of maailmankieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative maailmankieli maailmankielet
genitive maailmankielen maailmankielten
maailmankielien
partitive maailmankieltä maailmankieliä
illative maailmankieleen maailmankieliin
singular plural
nominative maailmankieli maailmankielet
accusative nom. maailmankieli maailmankielet
gen. maailmankielen
genitive maailmankielen maailmankielten
maailmankielien
partitive maailmankieltä maailmankieliä
inessive maailmankielessä maailmankielissä
elative maailmankielestä maailmankielistä
illative maailmankieleen maailmankieliin
adessive maailmankielellä maailmankielillä
ablative maailmankieleltä maailmankieliltä
allative maailmankielelle maailmankielille
essive maailmankielenä maailmankielinä
translative maailmankieleksi maailmankieliksi
abessive maailmankielettä maailmankielittä
instructive — maailmankielin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of maailmankieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative maailmankieleni maailmankieleni
accusative nom. maailmankieleni maailmankieleni
gen. maailmankieleni
genitive maailmankieleni maailmankielteni
maailmankielieni
partitive maailmankieltäni maailmankieliäni
inessive maailmankielessäni maailmankielissäni
elative maailmankielestäni maailmankielistäni
illative maailmankieleeni maailmankieliini
adessive maailmankielelläni maailmankielilläni
ablative maailmankieleltäni maailmankieliltäni
allative maailmankielelleni maailmankielilleni
essive maailmankielenäni maailmankielinäni
translative maailmankielekseni maailmankielikseni
abessive maailmankielettäni maailmankielittäni
instructive — —
comitative — maailmankielineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative maailmankielesi maailmankielesi
accusative nom. maailmankielesi maailmankielesi
gen. maailmankielesi
genitive maailmankielesi maailmankieltesi
maailmankieliesi
partitive maailmankieltäsi maailmankieliäsi
inessive maailmankielessäsi maailmankielissäsi
elative maailmankielestäsi maailmankielistäsi
illative maailmankieleesi maailmankieliisi
adessive maailmankielelläsi maailmankielilläsi
ablative maailmankieleltäsi maailmankieliltäsi
allative maailmankielellesi maailmankielillesi
essive maailmankielenäsi maailmankielinäsi
translative maailmankieleksesi maailmankieliksesi
abessive maailmankielettäsi maailmankielittäsi
instructive — —
comitative — maailmankielinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative maailmankielemme maailmankielemme
accusative nom. maailmankielemme maailmankielemme
gen. maailmankielemme
genitive maailmankielemme maailmankieltemme
maailmankieliemme
partitive maailmankieltämme maailmankieliämme
inessive maailmankielessämme maailmankielissämme
elative maailmankielestämme maailmankielistämme
illative maailmankieleemme maailmankieliimme
adessive maailmankielellämme maailmankielillämme
ablative maailmankieleltämme maailmankieliltämme
allative maailmankielellemme maailmankielillemme
essive maailmankielenämme maailmankielinämme
translative maailmankieleksemme maailmankieliksemme
abessive maailmankielettämme maailmankielittämme
instructive — —
comitative — maailmankielinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative maailmankielenne maailmankielenne
accusative nom. maailmankielenne maailmankielenne
gen. maailmankielenne
genitive maailmankielenne maailmankieltenne
maailmankielienne
partitive maailmankieltänne maailmankieliänne
inessive maailmankielessänne maailmankielissänne
elative maailmankielestänne maailmankielistänne
illative maailmankieleenne maailmankieliinne
adessive maailmankielellänne maailmankielillänne
ablative maailmankieleltänne maailmankieliltänne
allative maailmankielellenne maailmankielillenne
essive maailmankielenänne maailmankielinänne
translative maailmankieleksenne maailmankieliksenne
abessive maailmankielettänne maailmankielittänne
instructive — —
comitative — maailmankielinenne
third-person possessor
singular plural
nominative maailmankielensä maailmankielensä
accusative nom. maailmankielensä maailmankielensä
gen. maailmankielensä
genitive maailmankielensä maailmankieltensä
maailmankieliensä
partitive maailmankieltään
maailmankieltänsä 		maailmankieliään
maailmankieliänsä
inessive maailmankielessään
maailmankielessänsä 		maailmankielissään
maailmankielissänsä
elative maailmankielestään
maailmankielestänsä 		maailmankielistään
maailmankielistänsä
illative maailmankieleensä maailmankieliinsä
adessive maailmankielellään
maailmankielellänsä 		maailmankielillään
maailmankielillänsä
ablative maailmankieleltään
maailmankieleltänsä 		maailmankieliltään
maailmankieliltänsä
allative maailmankielelleen
maailmankielellensä 		maailmankielilleen
maailmankielillensä
essive maailmankielenään
maailmankielenänsä 		maailmankielinään
maailmankielinänsä
translative maailmankielekseen
maailmankieleksensä 		maailmankielikseen
maailmankieliksensä
abessive maailmankielettään
maailmankielettänsä 		maailmankielittään
maailmankielittänsä
instructive — —
comitative — maailmankielineen
maailmankielinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.